State_3_proposal
Joonas Pekkanen 21.11.2012 Email_big Katsottu viimeisen kuukauden aikana 176 kertaa

Järkeä tekijänoikeuslakiin

EHDOTUS TEKIJÄNOIKEUS- JA RIKOSLAIN KORJAAMISEKSI


ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksen pääasiallinen tavoite on korjata voimassa olevan lainsäädännön ylilyönnit verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta. Esityksen tarkoitus ei ole muuttaa tekijänoikeuksien alaisen sisällön lataamista lailliseksi, vaan tehdä yksittäisten ihmisten tekijänoikeuksin suojatun sisällön lataamisesta rangaistavaa tekijänoikeusrikkomuksena. Vakavampi tekomuoto, tekijänoikeusrikos, mahdollistaa kotietsinnät, takavarikot ja suuret vahingonkorvaukset. Tekijänoikeusrikoksista tuomittaisiin edelleen kaupalliseen tai laajamittaiseen tekijänoikeuksin suojatun sisällön jakamiseen syyllistyneet.

Toissijaisesti esitys pyrkii parantamaan artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa sekä uusien verkkoteknologiaan perustuvien palveluiden kehittämistä.

Ehdotuksen tärkein vaikutus on kansalaisten ja artistien välisen vastakkainasettelun purkaminen ja rakentavan keskustelun herättäminen tekijänoikeuslainsäädännön jatkokehittämisestä.


JOHDANTO

1. Nykytila

Suomen tekijänoikeuslainsäädäntöä muutettiin merkittävästi 14.10.2005 annetuilla laeilla tekijänoikeuslain muuttamisesta (821/2005) ja rikoslain muuttamisesta (822/2005). Lakimuutokset perustuvat hallituksen esitykseen 28/2004, jolla “Tekijänoikeuslakiin [ehdotettiin] tehtäviksi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa vuonna 2001 annetussa direktiivissä edellytetyt muutokset. Tekijänoikeuslakiin [ehdotettiin] lisäksi eräitä muita direktiivistä johtumattomia muutoksia sekä teknisiä tarkistuksia.” Nämä muut direktiivistä johtumattomat muutokset herättivät laajaa kansalaiskeskustelua lakia säädettäessä ja sen voimaantultua. Niihin sisältyi yksityiskäyttöön tapahtuvan tekijänoikeudenalaisen sisällön lataamisen määritteleminen tekijänoikeusrikokseksi.

Seuraavassa on kuvailtu nykyisen lainsäädännön ja sen oikeuskäytännön aiheuttamia ongelmatilanteita.

1.1 Lain vaikeaselkoisuus ja laillisuusperiaatteen toteutuminen

Perustuslakivaliokunta totesi (Perustuslakivaliokunnan lausunto 7/2005 vp) nykyistä lakia säädettäessä, että "Tekijänoikeuslaki on siihen eri syistä tehtyjen lukuisten osittaismuutosten seurauksena muodostunut varsin mutkikkaaksi ja vaikeaselkoiseksi, eikä käsiteltävänä oleva lakiehdotus ole kaikin osin omiaan lisäämään sääntelyn selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Tämä on ongelmallista, koska tekijänoikeuslainsäädäntö koskee nykyaikaisessa yhteiskunnassa lähes kaikkia ihmisiä. Viestintäteknologian kehityksen seurauksena yksityiset henkilöt, samoin kuin kansalaisjärjestöt ja vastaavat, voivat yhä enenevässä määrin olla paitsi tekijänoikeuden suojaamien viestien vastaanottajia ja käyttäjiä myös niiden tuottajia ja julkaisijoita. Tietoyhteiskuntaa kehitettäessä on erilaisin teknisin välinein harjoitettavasta viestinnästä tullut käytännössä tauotonta, ja viestintä voi nykyisin liittyä suureen osaan henkilön päivittäisiä toimintoja. Näistä syistä tekijänoikeuslainsäädäntöön kohdistuu erityisiä selkeyden ja ymmärrettävyyden vaatimuksia."

Lisäksi perustuslakivaliokunta toteaa, että "Tekijänoikeuslain vaikeaselkoisuus voi muodostua ongelmalliseksi perustuslain 8 §:ssä säädettyyn rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyvän täsmällisyysvaatimuksen kannalta. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa. Tämä vaatimus ei täyty parhaalla mahdollisella tavalla, kun säännökset tekijänoikeusrikoksesta ja -rikkomuksesta saavat olennaisen sisältönsä vaikeaselkoisen tekijänoikeuslain kautta. Tähän seikkaan on valiokunnan mielestä kiinnitettävä erityistä huomiota sovellettaessa rangaistussäännöksiä yksittäistapauksissa." (Perustuslakivaliokunnan lausunto 7/2005 vp, http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_7_2005_p.shtml )

1.2 Nuorisorikollisuus

Oikeusministeriön alainen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos julkaisi 12.12.2012 tutkimuksen (Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012), jonka mukaan 79 prosenttia 15-16 vuotiaista nuorista on ladannut laitonta tekijänoikeuden alaista sisältöä verkosta. 71 prosenttia vastaajista ilmoitti ladanneensa laitonta sisältöä edellisen 12 kuukauden aikana. Tutkimustuloksia ei vielä ole siitä, mitä seuraa, jos kokonainen ikäluokka leimataan rikollisiksi.

1.3 Ylimitoitetut pakkokeinot

Nykyinen tekijänoikeuslaki mahdollistaa mittavat yksityisyyden suojaa ja kotirauhaa rajoittavat pakkotoimet, kuten kotietsinnät, laitteiden takavarikot ja henkilötietojen selvittämisen IP-osoitteiden perusteella internet operaattorilta.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi 10.12.2012 päätöksen Dnro 4565/4/12, jonka mukaan kohun aiheuttaneen (ns. “chisugate”) 9-vuotiaan tytön rikosepäilyn aiheuttama kotietsintä ja laptop-tietokoneen takavarikointi poliisin toimesta oli nykyisen lain mukaan sallittua. Jotta vastaava epäoikeudenmukaisena koettu toiminta voidaan jatkossa katsoa ylimitoitetuksi, on lakia muutettava.

1.4 Ylimitoitetut vahingonkorvaukset

Tuomioistuimet ovat 1.1.2006 voimaan tulleen tekijänoikeusuudistuksen jälkeen tuominneet lukuisia henkilöitä maksamaan mittavia vahingonkorvauksia tekijänoikeuksien haltijoita edustaville järjestöille. Vahingonkorvausvaatimusten perustana on ollut näiden järjestöjen laskelmat, joiden perusteella kullekin lataukselle on määritelty euromääräinen hinta, joka perustuu teoksen normaaliin jälleenmyyntihintaan. Laskelmat tekevät siis sen oletuksen, että jokainen lataus olisi aiheuttanut tulonmenetyksen järjestön edustamille artisteille. Oletusta on laajalti kritisoitu epärealistikseksi ja on jopa esitetty tutkimustietoa, jonka mukaan ilmaiseksi ladatut sisällöt ovat edistäneet maksullisten sisältöjen liikevaihtoa.

Mittavilla yksittäisiin henkilöihin kohdistuvilla vahingonkorvaustuomioilla on pyritty pelotevaikutuksen aikaansaamiseen, joka muistuttaa Suomen oikeusjärjestelmälle aiemmin vierasta amerikkalaistyylistä punitive damages -mallia. Punitive damages -korvauksissa vastaaja tuomitaan maksamaan kantajalle todellisuudessa aiheutuneiden vahinkojen lisäksi ylimääräistä korvausta, jonka tarkoituksena on pelottaa vastaaja ja muut potentiaaliset vahingontekijät noudattamaan lakia.

1.5 Opetus- ja tutkimuskäytön rajoitukset

Tekijänoikeusneuvosto teki 1980-luvulla päätöksen (vastoin omaa tulkintakäytäntöään ja esittelijän mielipidettä), jonka mukaan luokkahuoneissa tapahtuva opetus on tekijänoikeudellisesti teosten julkista käyttämistä. Päätöksen taustalla oli tekijänoikeusjärjestöjen halu päästä perimään maksuja kouluilta erityisesti audiovisuaalisten teosten käyttämisestä. Samalla kuitenkin mediataitojen opettamisesta tuli hyvin vaikeaa. Kaikkien AV-teosten käyttämiseen tarvitaan lupa, jota esimerkiksi mainoksien osalta ei ole saatavissa kuin pyytämällä sitä mainoksen tehneeltä mainostoimistolta. Samoin ulkomaisten aineistojen käyttäminen käännösharjoituksiiin tehtiin tekijänoikeusneuvoston päätöksellä pääosin laittomaksi.

Tieteellisen tutkimustyön kannalta tarkasteltuna nykytilanteen ongelma on, että vaikka internetistä olisi saatavilla helposti ja runsaasti ajantasaista tutkimusaineistoa, ei sitä saa periaatteessa käyttää, koska Suomen tekijänoikeuslainsäädännössä ei ole tutkimustoimintaa koskevaa poikkeusta. USA:ssa ja niissä EU-maissa, joissa on tutkimustoimintaa koskeva (laaja) poikkeussäännös, tutkijat ja tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat tutkijat ja yritykset ovat merkittävässä etulyöntiasemassa verrattuna suomalaisiin verrokkeihinsa. Tilannetta kärjistää vielä pieni kielialueemme: monista tutkimusaiheista ei löydy suomenkielistä materiaalia, vaan englanninkielinen internetin kautta löytyvä aineisto on tarpeen laadukkaan tutkimuksen edistämiseksi. Nykyisin voimassa oleva tekijänoikeuslainsäädäntö rasittaa siten myös suomalaista tieteentekoa ja innovaatiopotentiaalia.

1.6 Teosten tuottajien ilmaisunvapaus

Suomalaisessa lainsäädännössä ei ole toistaiseksi otettu kantaa parodian ja satiirin hyväksyttävyyteen. Aikaisempi tuomioistuinkäytäntö tuki käsitystä mainittujen taiteenlajien hyväksyttävyydestä, mutta tekijänoikeusneuvoston ratkaisu 2010:3 ja sen perusteella annettu hovioikeuden tuomio kyseenalaistivat tilanteen. EU:n tekijänoikeusdirektiivi sallii kuitenkin parodiaa ja satiiria koskevan poikkeuksen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa poikkeusta suunnitellaan parhaillaan otettavaksi nimenomaiseksi osaksi maan oikeusjärjestystä.

1.7 Teosten tuottajien neuvotteluasema

Vaikka tekijänoikeusjärjestelmä onkin aikanaan syntynyt suojaamaan - ainakin teoriassa - nimenomaan teosten tekijöitä, järjestelmästä ovat tosiasiassa eniten hyötyneet taustalla olleet kustannusyritykset. On syytä pohtia, missä määrin Suomessa merkittävässä markkina-asemassa olevat yritykset ovat käyttäneet asemaansa hyväksi painostamalla varsinaiset tekijät kohtuuttomiin sopimusehtoihin. Tämä ongelma on tunnistettu myös voimassa olevassa hallitusohjelmassa: “Tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta.” (Hallitusohjelma 2011, s.36) Ilmiö esiintyy laajasti eri mediasektorin (tiedotusvälineet, levy-yhtiöt ym.) alueilla, joten sen ratkaiseminen ei onnistu esimerkiksi kirjankustannussopimuksista annettujen kapeiden yksittäissäännösten kaltaisilla ratkaisuilla.

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esitys pyrkii selventämään tekijänoikeuslain (404/1961) sisältöä siten, että laissa palataan ennen vuoden 2005 rikos- ja tekijänoikeuslakiuudistusta vallinneeseen tilaan siinä määrin kuin asiaa säätelevät direktiivit antavat Suomelle kansallista liikkumatilaa. Samalla esityksessä ehdotetaan parannuksia teosten tekijöiden oikeuksiin. Lisäksi esityksessä huomioidaan verkkoteknologioiden kehitys, puututaan opetuksen ja tutkimuksen ongelmiin, poistetaan mahdollisuus verkkovalvontaan ja ehdotetaan otettavaksi käyttöön sopimusehtojen kohtuullistamisen mahdollistava lainkohta. Samalla lakiin lisätään myös artistien oikeus kieltää järjestöiltä kanteiden nostaminen yksittäisiä kansalaisia vastaan.

3. Esityksen vaikutukset

3.1 Vaikutukset kansalaisille

Ehdotuksen tärkein vaikutus on tekijänoikeusjärjestelmän legimiteetin lisääntyminen. Ehdotuksen tuloksena tekijänoikeus palaa takaisin positiiviseksi ilmiöksi, jolla turvataan tekijöiden perustellut oikeudet teoksiin mutta ei estetä teosten yleishyödyllistä käyttöä.

3.2 Vaikutukset sisällöntuottajille

Ehdotus parantaa freelance-sisällöntuottajien asemaa sopimuspuolena tuomalla kohtuullisuusvaatimuksen sopimusehtoihin. Sisällöntuottajien määräysvaltaa parannetaan myös antamalla heille oikeus kieltää etujärjestöjä ryhtymästä oikeudenkäynteihin yksittäisiä kansalaisia vastaan.

3.3 Vaikutukset tekijänoikeusjärjestöjen toimintaan

Ehdotuksella on taloudellisia vaikutuksia tekijänoikeusjärjestöille. Esimerkiksi opetus- ja tutkimuskäytön vapauttaminen tekijänoikeuskorvausten piiristä pienentää järjestöjen tulovirtaa. Samoin oikeuden määräämien vahingonkorvausten pienentyminen vaikuttaa tekijänoikeusjärjestöjen tulovirtaan. Tekijänoikeusjärjestöillä säästyy kuitenkin samanaikaisesti valvontaresursseja, jotka voidaan ohjata esimerkiksi tiedotus- ja koulutustoimintaan.

3.4 Vaikutukset yritystoimintaan

Ehdotuksella on myönteisiä vaikutuksia suomalaisen yritystoiminnan kehittymiseen. Epäselvät ja rajoittavat säännökset ovat olleet omiaan hidastamaan innovaatioita esimerkiksi digitaalisten sisältöpalveluiden osalta. Selkeyttämällä sääntelyä esimerkiksi teknisten välikopioiden ja verkkotallennuksen osalta ehdotus mahdollistaa muun muassa digitaalisten sisältöjen parissa toimiville startup-yrityksille kansainvälisesti kilpailukykyisten ja kiinnostavien internetin välityksellä toimivien palveluiden kehittämisen. Suomi olisi tässä yksi edelläkävijöistä maailmanlaajuisesti, mikä voisi johtaa esimerkiksi alan teollisuuden keskittymiseen.

3.5 Vaikutukset viranomaistoimintaan ja talousvaikutukset

Ehdotuksella on vaikutuksia ennen kaikkea poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaan. Tekijänoikeusrikosten tutkinta kuluttaa merkittävästi poliisin resursseja, jotka ehdotuksen myötä vapautuisivat vakavampien rikosten selvittämiseen. Kun tekijänoikeusrikoksen kynnys on matala, on poliisi käyttänyt tapausten selvittämiseen ja pakkokeinojen toimeenpanoon mittavia resursseja riippumatta siitä onko kyseessä yhden yksittäisen musiikkikappaleen lataaminen verkosta vai laajamittainen kaupallinen piratismi. Oikeuslaitoksen resursseja puolestaan säästyy, kun tekijänoikeuksia valvovat järjestöt eivät kuormita käräjäoikeuksia pyynnöillään saada käyttäjien IP-osoitetietoja tai käyttäjien liittymiä katkaistua. Ehdotuksella on positiivisia talousvaikutuksia julkisen sektorin opetus- ja tutkimustoimintaan. Ehdotuksen myötä sisältöjen opetus- ja tutkimuskäytöstä ei enää maksettaisi tekijänoikeuskorvauksia.

4. Suhde perustuslakiin

Ehdotuksen tarkoituksena on kaventaa nykyisellä tekijänoikeuslainsäädännöllä perustuslakiin tehtyjä aukkoja. Erityisesti perustuslain 10 §:ssä suojattuun luottamukselliseen viestintään liittyvää aukkoa on tarkoitus tällä ehdotuksella pienentää. Ehdotus parantaisi rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen (PL 8 §) toteutumista selkeyttämällä ja rajaamalla yksityishenkilöiden rikosoikeudellista vastuuta. Ehdotuksen voidaan katsoa myös tukevan perustuslain 12 §:ssä suojatun sananvapauden toteuttamista.

Ehdotuksen seurauksena tekijänoikeus rajautuisi jonkin verran nykyistä suppeammaksi, mutta koska kyse on puhtaan lakisääteisestä oikeudesta eikä “klassisesta omaisuudesta”, tämän ei voida katsoa olevan ongelmallinen suhteessa perustuslain 15 §:ssä olevaan omaisuuden suojaan.

Näistä syistä ehdotus voidaan käsitellä normaalissa käsittelyjärjestyksessä.

5. Asian valmistelu

Tekijönoikeuslainsäädännön muuttamiseen tähtäävää ansalaisaloitetta on valmisteltu avoimesti ja osallistavasti Avoin ministeriö -palvelun puitteissa. Kampanja julkistettiin 21.11.2012 ja ensimmäinen luonnos lakialoitteesta julkaistiin 28.11.2012. Tekijänoikeusjärjestöiltä on pyydetty 10.12.2012 sähköpostitse kommentteja ja ehdotuksia lakiluonnokseen. Lakiluonnosta on muokattu julkisen keskustelun ja saadun palautteen perusteella. Esityksessä on tarkoituksella poikettu hallituksen esitysten muotosuosituksista, jotta esitys olisi selkeämmin kansalaisten, kansanedustajien ja tiedotusvälineiden ymmärrettävissä.

Kansalaisaloitteen pantiin virallisesti vireille 23.1.2013 ja keräysaika päättyy viimeistään 6 kuukauden päästä 23.7.2013. Aloitteen vireillepanijoina toimivat Joonas Pekkanen, Aleksi Rossi, Timo Vuorensola, Roope Mokka, Alf Rehn, Alex Nieminen, Tarmo Toikkanen, Tanja Aitamurto, Dan Koivulaakso, Taneli Tikka, Kari A. Hintikka, Saku Sairanen ja Ville Oksanen.

Aloitteen edustajana toimii Joonas Pekkanen, joonas.pekkanen@avoinministerio.fi, 050-5846800 ja varaedustajana Aleksi Rossi, aleksi.rossi@avoinministerio.fi.

6. Käsittely eduskunnassa

Hallituksen esityksessä kansalaisaloitelaiksi (46/2011) todetaan, että “Valtiopäiväasioiden keskinäisessä käsittelyjärjestyksessä kansalaisaloite voisi kuitenkin rinnastua vähintään sadan edustajan allekirjoittamaan lakialoitteeseen, jolla on valiokuntakäsittelyssä tosiasiallinen etusija muihin kansanedustajien aloitteisiin nähden.” Esitys tulisi näin ollen käsitellä eduskunnassa viivytyksettä ja aloitteen edustajia tulisi kuulla kaikissa valiokunnissa. Koska kyse on kansalaisaloitteesta ja siihen liittyy vahva julkinen intressi, tulisi valiokuntakäsittelyt tavanomaisuudesta poiketen järjestää julkisina tilaisuuksina. Käsittelyjen julkisuudesta voidaan päättää valiokunnassa perustuslain 50 §:n 2 momentin mukaisesti. Vaatimusta käsittelyn julkisuudesta tukee se, että normaalisti valiokuntakäsittelyissä on läsnä asiaa valmistelleet virkamiehet asiantuntijakuulemisten kautta. Yli 50 000 kansalaisen kohdalla tämä ei ole luonnollisestikaan mahdollista, mutta tarve on sama.

Tekijänoikeuslakia koskevat lakimuutokset on yleensä käsitelty sivistysvaliokunnassa. Tämän muutosesityksen keskeisimmät kohdat koskevat kuitenkin tietoverkkoja, minkä vuoksi luontevampi ensisijainen käsittelevä valiokunta olisi liikenne- ja viestintävaliokunta. Toisaalta aihepiirinsä puolesta ehdotuksen käsittelijäksi soveltuisi myös tulevaisuusvaliokunta, jonka tulisi pyytää asiasta lausunto soveltuvilta valiokunnilta (SiV, PeV, LaV ja LiV). Tulevaisuusvaliokunnasta löytynee paras osaaminen aihepiiristä ja valiokunta on myös tottunein toimija joukkoistettujen hankkeiden kanssa.


YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. LAKI TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUUTTAMISESTA

3 §:n 2 momentti (Parodia- ja satiirioikeus)

Tekijänoikeuslain 3 §:n 2 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi:

"Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. Tämä oikeus ei kuitenkaan rajoita teosten käyttämistä itsenäiseen uuteen parodiaan tai satiiriin."

Momentin voimassa oleva muotoilu on "Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä".

Muutoksen tarkoitus on lisätä tekijänoikeuslakiin selkeä maininta siitä, että parodia ja satiiri ovat sallittuja tekijän moraalisista oikeuksista huolimatta. Tarve lainkohdan selkeyttämiseen ilmenee esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden antamasta päätöksestä (R 09/2761), joka vahvistettiin hovioikeudessa ja tekijänoikeusneuvostossa. Päätöksellä luotiin kategoriat hyväksyttävälle ja ei-hyväksyttävälle parodialle. Esitetyn muutoksen jälkeen tekijän moraalisilla oikeuksilla ei voida sensuroida mitään parodian tai satiirin muotoa. Edellytyksenä kuitenkin on, että parodia tai satiiri ylittää itsessään teoskynnyksen, jonka tulee olla huomattavan matala. Esimerkiksi jo yhden sanan vaihtaminen toiseen läpi tekstin voi täyttää tämän kriteerin, jos muutoksella saadaan aikaiseksi ratkaiseva teoksen viestin parodisointi.

4 §:n 2 momentti (Tekniset välikopiot)

Tekijänoikeuslain 4 §:n 2 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi:

"Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen. Uuden teoksen tekemisessä tarvittavien teknisten välikopioiden tekeminen on sallittua riippumatta siitä, mitä 2 §:ssä säädetään oikeudesta valmistaa teoksesta kappaleita, kun kyse on toimista, jotka ovat erottamaton ja välttämätön osa uuden teoksen tekemiseksi tarvittavaa teknistä prosessia."

Momentin voimassa oleva muotoilu on "Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen."

Muutoksella helpotetaan ns. transformatiivisten teosten tekemistä rajaamalla teosprosessin aikana syntyvät tekniset välikopiot suojan ulkopuolelle. Muutoksella suoraviivaistetaan ja tehostetaan uusien teoskappaleiden luomista.

Teknisten kopioiden määritelmä olisi sama kuin mitä käytetään 11 a §:n teknisten välikopioiden kohdalla.

11 §:n 5 momentti (Yksityinen kopiointi)

Lakiehdotuksessa ehdotetaan kumottavaksi 11 §:n 5 momentti.

Momentin voimassa oleva muotoilu on "Tässä luvussa säädetyn tekijänoikeuden rajoituksen nojalla ei saa valmistaa kappaleita sellaisesta teoksen kappaleesta, joka on valmistettu tai saatettu yleisön saataviin 2 §:n vastaisesti tai jota suojaava tekninen toimenpide on 50 a §:n 1 momentin vastaisesti kierretty. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske teosten käyttämistä 11 a, 16, 16 a–16 c tai 22 §:n tai 25 d §:n 2 tai 5 momentin nojalla."

Muutoksella on tarkoitus palauttaa ennen tekijänoikeuslain muutosta (821/2005) vallinnut oikeustila niin sanotun lailliseen lähteen osalta. Teoksen kappaleen laillinen käyttö ei olisi ehdotuksen mukaan sidottu lailliseen lähteeseen. Muutoksen merkittävin vaikutus on, että jatkossa yksityisiä kopioita saisi tehdä omaan käyttöön riippumatta tähän käytettävän lähteen laadusta. Muutos on myös oleellinen laillisuusperiaatteen toteutumisen kannalta: käyttäjän on usein hankala arvioida onko verkkopalveluissa (esimerkiksi YouTube) olevat sisällöt laillisia vai eivät. Samansisältöiseen lain selkeyttämiseen yksityisen kopioinnin osalta on päädytty muun muassa Hollannissa.

12 §:n 2 momentti (Verkkotallennus)

Tekijänoikeuslain 12 §:n 2 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti:

"Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi. Yksityistä käyttöä on myös kappaleiden tallentaminen käyttäjän hallitsemiin, mutta ulkopuolisten ylläpitämiin verkkopalveluihin."

Momentin voimassa oleva muotoilu on "Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi."

Muutoksen tarkoitus on selkeyttää pykälän tulkintaa. Voimassaoleva muotoilu antaa kuluttajalle mahdollisuuden antaa yksityisen kopion tekemisen kolmannen ulkopuolisen suoritettavaksi, mutta palveluiden toimiessa yhä useammin internetin välityksellä, on kohtaa tarkennettava. Muutos mahdollistaa esimerkiksi erilaisten laillisten verkkotallennepalveluiden (esimerkiksi TV-kaista) kehittämisen. Lainkohdan sisältöä tulee tulkita laajasti eli palvelut kuuluvat yksityisen kopioinnin piiriin aina, kun käyttäjä määrittelee niissä tallennettavan aineiston sisällön. Määrittely voidaan antaa myös yleisluontoisina kuvauksina (“tallenna kaikki uutislähetykset”).

Muutoksella ei puututa teosten julkiseen käyttämiseen eikä se siten vaikut esimerkiksi valokuvien avointa verkkojakelua koskevien palveluiden (esimerkiksi Instagram) toimintaan. Muutoksella laajennetaan merkittävästi laillisen yksityisen kopioinnin alaa, mikä tulee huomioida hyvitysmaksun suuruutta ja keräystapaa suunniteltaessa.

12 §:n 3 momentti (Yksityisen kappaleen teettäminen)

Tekijänoikeuslain 12 §:n 3 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti:

"Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske käyttöesineen tai kuvanveistoksen kappaleen valmistamista eikä muun taideteoksen jäljentämistä taiteellisin menetelmin."

Momentin nykyinen muotoilu on “Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske sävellysteoksen, elokuvateoksen, käyttöesineen tai kuvanveistoksen kappaleen valmistamista eikä muun taideteoksen jäljentämistä taiteellisin menetelmin.”

Tarkoitus on selkeyttää lain tulkintaa sen suhteen, että digitaalisia palveluita saa käyttää kaikenlaisten teosten teettämiseen eli eri teoslajien kohdalla käytettäisiin identtisiä kriteerejä.

14 §:n 2 momentti (Opetus- ja tutkimuskäyttö)

Lakiehdotuksessa ehdotetaan lisättäväksi 14 §:ään uusi 2 momentti, joka kuuluisi seuraavasti:

"Luokkahuoneessa tai vastaavassa tilassa tapahtuva opetustoiminta ei ole teosten julkista käyttämistä. Muihin kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin tehtyjen teosten käyttäminen opetus- tai tutkimustarkoituksiin on sallittua riippumatta siitä, mitä lain 2 §:ssä säädetään."

Muutoksella selkeytetään opetuksen ja tutkimuksen tekijänoikeudellisia rajoja. Luokkahuone voi olla myös virtuaalinen tila, mikäli kyse on vastaavasta vakiintuneesta opetustoiminnasta kuin normaalissa opetuksessa. Muutoksella ei puututa kuitenkaan nimenomaisesti opetuskäyttöön tai tutkimustarkoituksiin tuotettujen teosten käyttämiseen, vaan tältä osin nykytila pysyy ennallaan. Toisin sanoen esimerkiksi oppikirjojen tai tutkimuskäyttöön tehtyjen ohjelmistojen käyttämistä koskevat periaatteet pysyvät ennallaan. Tekijöillä on myös edelleen mahdollista kieltää teosten käyttäminen, mikäli käytöllä loukattaisiin 3 §:n mukaisia moraalisia oikeuksia teoksiin.

26 §:n 3 momentti (Artistien rinnakkaislisensointi- ja kieltooikeus)

Lakiehdotuksessa ehdotetaan lisättäväksi 26 §:ään uusi 3 momentti, joka kuuluisi seuraavasti:

Hyväksynnän ehtona ovat myös 1) että järjestöjen tulee sallia jäsenilleen näiden omien teosten rinnakkainen lisensointi avoimilla lisensseillä; 2) että järjestöjen tulee tarjota jäsenilleen keino kieltäytyä oikeudenkäynneistä yksittäisiä kansalaisia vastaan; sekä 3) että järjestöjen tulee tarjota asiakassopimus, jossa teoksen julkisesta esittämisestä maksettava korvaus kattaa teoksen tähän tarkoitukseen vaadittavan uudelleenmekanisoinnin.

Kyseessä on kolmiosaisesta lisäyksestä, jolla ensinnäkin pakotetaan tekijänoikeusjärjestöt sallimaan jäsenilleen avoimien lisenssien käytön. Avoimia lisenssejä ovat pykälän tarkoittamassa merkityksessä esimerkiksi eri Creative Commons -lisenssit ja kaikki Open Source Initiativen hyväksymät lisenssit. Samoin erilaiset vapaan DJ-käytön mahdollistamat lisenssit kuuluvat määritelmän piiriin. Toiseksi tekijänoikeusjärjestöjen tulee tarjota jäsenilleen keino kieltäytyä oikeudenkäynneistä yksittäisiä kansalaisia vastaan (vrt. ns. Chisugate, jossa artistille ei ollut edes ilmoitettu, että hänen oikeuksiensa avulla ollaan syyttämässä 9-vuotiasta tyttöä. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa opt-in-pohjaisella rekisterillä, johon jäsenet voivat rekisteröityä, jos haluavat sallia tällaisen toiminnan). Kolmanneksi järjestöjen, jotka lisensoivat teoksia, joilla on mekanisointimaksu, tulee tarjota erirtyisesti DJ/VJ-käyttöön asiakassopimus, jossa mekanisointimaksu katetaan teosten julkisesta esittämisestä maksettavan maksun ohessa.

29 § (Kohtuullisuusvaatimus)

Tekijänoikeuslain 29 §:n sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi:

"Kun tekijä siirtää käyttöoikeuksia tai teoksen käyttöluvan edelleen, on hänellä oikeus sopimuksella sovittuun korvaukseen. Jos korvauksen suuruutta ei ole määritelty, katsotaan sovitun kohtuullisesta korvauksesta. Jos sovittu korvaus ei ole kohtuullinen, voi tekijä vaatia sopimuskumppaniltaan sellaista sopimusehdon muutosta, jolla tekijälle taataan kohtuullinen korvaus. Mikäli sopimuskumppani ei suostu muutoksen toteuttamiseen, tekijällä on oikeus purkaa sopimus.

Yhteiseen korvausstandardiin (29 a §) perustuva korvaus on kohtuullinen. Korvaus on kohtuullinen myös, jos se vastaa sopimuksen tekohetkellä sitä, mitä voidaan pitää elinkeinotoiminnassa yleisenä suorituksena, ottaen huomioon myönnetyn käyttöoikeuden sisältö ja laajuus, erityisesti käytön kesto ja ajankohta sekä olosuhteet kokonaisuudessaan.

Milloin sopimus poikkeaa edellä 1 ja 2 momenteissa säädetystä tekijän vahingoksi, on tekijällä oikeus purkaa sopimus. Sama pätee myös, milloin määräykset on kierretty muunlaisella tosiasiallisella toiminnalla. Tekijä voi kuitenkin siirtää ei-yksinomaisen käyttöoikeuden korvauksetta. Tällä säädöksellä ei puututa tekijän oikeuteen määrätä teoksistaan avoimilla lisensseillä.

Tekijällä ei ole oikeutta 1 momentin 3 virkkeen mukaiseen korvaukseen, jos hänen teoksensa käytöstä maksettavasta korvauksesta on jo sovittu työehtosopimuksella.

Muilta osin tekijänoikeutta koskevan sopimuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/29) on säädetty."

Pykälän voimassa oleva muotoilu on "Tekijänoikeuden luovutuksesta tehdyn sopimuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/29) on säädetty."

Muutoksen tarkoitus on lisätä tekijänoikeuslakiin Saksan tekijänoikeuslain 32 §:n mallin mukaan kirjoitettu kohtuullisuusperiaate, jolla taataan tekijälle kohtuullinen korvaustaso teosten käyttämisestä. Kohtuullisuus määräytyy sen mukaan, mikä alalla on yleisenä käytäntönä. Yleisen käytännön sisältö voisi ilmetä esim. työehtosopimuksessa tai tekijänoikeusneuvoston julkaisemasta yleisestä korvausstandardista. Muiden sopimusehtojen kohdalta sovellettaisiin edellleen OikTL:n yleisiä säännöksiä sopimusten kohtuullistamisesta.

28 a § (Yhteinen korvausstandardi)

Lakiehdotuksella ehdotetaan lisättäväksi 3 lukuun uusi 28 a §, joka kuuluisi seuraavasti:

"Jotta korvauksen kohtuullisuus voidaan 29 §:ssä tarkoitetulla tavalla määritellä, tekijöiden järjestöt ja teollisia käyttäjiä edustavat järjestöt tai yksittäiset teolliset käyttäjät vahvistavat keskenään yhteisen korvausstandardin. Yhteisessä korvausstandardissa on otettava huomioon säänneltävän alan ominaispiirteet, erityisesti käyttäjäkunnan rakenne ja koko. Työehtosopimuksella on yhteiseen korvausstandardiin nähden etusija.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen tulee olla edustavia ja itsenäisiä, ja niillä tulee olla tarvittavat valtuudet yhteisen korvausstandardin vahvistamiseksi.

Yhteinen korvausstandardi vahvistetaan tekijänoikeus- neuvostossa, mikäli osapuolet näin sopivat. Asia voidaan viedä 54 §:n mukaiseen välimiesmenettelyyn toisen osapuolen kirjallisesta vaatimuksesta, jos

  1. toinen osapuoli ei ole aloittanut neuvotteluja kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toinen osapuoli on vaatinut niiden aloittamista kirjallisesti, tai jos

  2. neuvottelut ovat edelleen tuloksettomia, kun on kulunut vuosi siitä, kun niiden aloittamista kirjallisesti vaadittiin, tai kun

  3. toinen osapuoli julistaa neuvottelut tuloksettomina lopullisesti päättyneiksi."

Lainkohdassa määritellään yhteisen korvaustason standardin sisältöä koskevat menettelyt. Tekijänoikeusneuvosto toimii tässä ensisijaisena käsittelevänä organisaationa, joka vahvistaa osapuolten tekemät ehdotukset. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopuun, turvaudutaan asiassa välimiesprosessiin.

54 §:n 1 momentti (Kohtuullisuusvaatimuksen huomioonottaminen välimiesmenettelyssä)

Lakiehdotuksella ehdotetaan lisättäväksi 54 §:n 1 momentin listaan uusi 7 kohta, jonka on määrä kuulua:

“7) 29 a §:n mukaisesta sopimuksen kohtuullisuutta koskevasta riidasta”

Lainkohtaan lisätään sopimusten kohtuullisuutta koskeva riita välimiesmenettelyä koskevaan listaan. Välimiesmenettely on muodostunut tekijänoikeudellisissa kiistoissa toistaiseksi pääsääntöiseksi menettelyksi Erityisen tekijänoikeustuomioistuimen alettua toimintansa osana markkinaoikeutta tulee ottaa harkittavaksi, löytyisikö tältä tarvittava osaaminen, joka voisi korvata kalliin ja ei-julkisen välimiesprosessin käyttämisen jatkossa.

55 §:n 1 momentti (Tekijänoikeusneuvoston kokoonpano)

Tekijänoikeuslain 55 §:n 1 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi:

"Valtioneuvosto asettaa tekijänoikeusneuvoston, jonka tehtävänä on avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tämän lain soveltamisesta. Neuvostossa tulee olla edustettuna tasapuolisesti tekijät, teosten kaupalliset hyödyntäjät, sivistykselliset organisaatiot sekä kuluttajien edustajat. Neuvoston tulee käyttää päätöksiensä tukena alan parasta tieteellistä tutkimustietoa."

Voimassa oleva momentin muotoilu on "Valtioneuvosto asettaa tekijänoikeusneuvoston, jonka tehtävänä on avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tämän lain soveltamisesta."

Muutoksella päivitetään tekijänoikeusneuvoston kokoonpano vastaamaan muuttunutta todellisuutta, jossa keskeisiä tahoja on aikaisempaa enemmän. Kaupallisilla hyödyntäjillä tarkoitetaan perinteisten kustantajien lisäksi myös esimerkiksi Internet-operaattoreita ja verkkotallennuspalveluja tarjoavia yrityksiä. Mukaan tulee saada myös ohjelmisto- ja pelialan edustus. Lakiin lisätään samalla velvollisuus käyttää mahdollisimman laajasti akateemiset standardit täyttävää tutkimustietoa. Tämä edellyttää käytännössä, että neuvoston jäseniksi valitaan myös asiantuntijoita tieteen piiristä.

56 a §:n 5 momentti (Opetus- ja tutkimuskäytön dekriminalisointi)

Tekijänoikeuslain 56 a §:n 5 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi:

"Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta 11 §:n 5 momentin vastaisesti. Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä myöskään tämän lain vastaista toimintaa, joka tapahtuu ei-kaupallisessa opetus- tai tutkimustarkoituksessa."

Momentin voimassa oleva muotoilu on "Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta 11 §:n 5 momentin vastaisesti."

Muutoksella rajataan ei-kaupallisessa opetus- ja tutkimuskäytön yhteydessä tapahtuneet lain rikkomiset tekijänoikeusrikkomuksen ulkopuolelle. Muut siviilioikeudelliset sanktiot (hyvitys ja vahingonkorvaus) voivat silti tulla kysymykseen näiden edellytysten täyttyessä. Muutoksella ei muutettaisi esimerkiksi olemassa olevaa tulkintakäytäntöä “muutaman kappaleen” suhteen.

57 §:n 1 momentti (Hyvitysvelvollisuuden määräytyminen)

Tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi:

"Joka vastoin tätä lakia tai 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä käyttää teosta taikka tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleen, on velvollinen suorittamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Vastoin lakia tapahtuvasta teoksen kappaleen valmistamisesta yksityistä käyttöä varten on hyvitysvelvollisuus vain siinä tapauksessa, että kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että kopioitava aineisto on saatettu yleisön saataviin vastoin tätä lakia. Hyvitysvelvollisuus koskee ainoastaan henkilöä, joka on itse suorittanut teoskappaleen valmistamisen."

Momentin voimassa oleva muotoilu on "Joka vastoin tätä lakia tai 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä käyttää teosta taikka tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleen, on velvollinen suorittamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Vastoin lakia tapahtuvasta teoksen kappaleen valmistamisesta yksityistä käyttöä varten on hyvitysvelvollisuus vain siinä tapauksessa, että kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että kopioitava aineisto on saatettu yleisön saataviin vastoin tätä lakia."

Muutoksella rajataan hyvitysmaksu ainoastaan niihin kopioihin, jotka henkilö on itse tehnyt. Tällä selkeytetään erityisesti ylläpitäjien vastuuta. Muutoksen jälkeen ylläpitäjät eivät olisi enää velvollisia maksamaan hyvitystä käyttäjien tekemistä kopioista. Muutoksella siis estetään nyt vertaisverkko-oikeudenkäynneissä tuomitut satojen tuhansien eurojen hyvitysmaksut. Muutoksen jälkeenkin on mahdollista vaatia lakia rikkoneelta ylläpidolta vahingonkorvausta, mutta sen tulee perustua todelliseen näyttöön aiheutuneesta vahingosta.

60 a - c § (Yksityisen verkkovalvonnan rajaaminen)

Aloitteessa ehdotetaan kumottavaksi tekijänoikeuslain pykälät 60 a - 60 c §.

Muutoksella poistetaan tekijäinoikeuslainmuutoksen (821/2005) eduskuntakäsittelyn yhteydessä lakiin lakivaliokunnassa kolmen päivän valmistelulla lisätyt pykälät, jotka mahdollistavat oikeudenhaltijoille siviilioikeudellisen mahdollisuuden saada selville käyttäjän IP-numero ja vaatia verkkoyhteyden katkaisemista. Soveliaampi laki määrittelemään operaattorin velvollisuuksista käyttäjien laittoman materiaalin osalta on valmisteilla olevassa tietoyhteiskuntakaaressa (http://www.lvm.fi/tietoyhteiskuntakaari), jossa tulisi määritellä yleiset säännöt asian suhteen riippumatta rikosnimikkeestä.

Tekijänoikeuslain muutoksen (821/2005) valmistelun yhdeydessä levitettiin yleisesti väitettä, että EU-direktiivit edellyttäisivät näiden pykälien mukaanottoa. On syytä huomata, että tältä osin Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n turvaamistoimen hakeminen täyttää direktiiveissä esitetyn vaatimuksen kieltotuomion hakemisesta. Kyseisen lainkohdan vaatimustaso on toki varsin korkea, mutta on kiistatonta, että se mahdollistaa joka tapauksessa direktiivin (2001/29/EY) edellyttämän hakemismahdollisuuden. Direktiivissä ei määritellä hakemuksen myöntöperusteita.

1.2 LAKI RIKOSLAIN 49 LUVUN MUUTTAMISESTA

49 luvun 1 §:n 4 momentti

Aloitteessa ehdotetaan kumottavaksi rikoslain 49 luvun 1 §:n 4 momentti.

Momentin voimassa oleva muotoilu on "Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa toisen oikeutta 1 momentissa mainittuihin suojan kohteisiin siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle."

Ehdotuksella palautetaan rikoslain verkkojakeluun liittyvä tekijänoikeusrikos siihen muotoon, mikä se oli ennen tekijäinoikeuslain muutoksen (821/2005) yhteydessä tehtyä rikoslain muutosta (822/2005). Muutoksen yhteydessä rikoslain tekijänoikeusrikosta koskevasta kohdasta poistettiin vaatimus kaupallisesta tarkoitusperästä, mikäli teko tapahtuu tietoverkoissa. Nykyisen lain mukaan tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistössä ei toisin sanoen ole vaatimusta kaupallisesta tarkoitusperästä, vaan myös ei-kaupallisin tarkoituksin tehdyt loukkaukset ovat rangaistavia tekijönoikeusrikoksina. Ehdotuksen tarkoituksena on luopua tästä: ehdotuksen mukaan vain kaupallisin tarkoitusperin tehdyt loukkaukset ovat tekijänoikeusrikoksia. Ei-kaupalliset tekijänoikeuslain loukkaukset sanktioitaisiin siis jatkossa tekijänoikeusrikkomuksina.

2. LAIN VOIMAANTULO

Esityksen sisältämien lakiehdotusten voimaantulosäännöksissä ehdotetaan, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2014.


LAKIEHDOTUKSET

1. Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain (404/1961) 11 §:n 5 momentti, 60 a §, 60 b § ja 60 c §,

sellaisena kuin niistä ovat 11 §:n 5 momentti, 60 a § sekä 60 b § laissa 821/2005, ja 60 c § laissa 679/2006,

muutetaan 3 §:n 2 momentti, 4 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 ja 3 momentti, 29 §, 55 §:n 1 momentti, 56 a §:n 5 momentti sekä 57 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 2 ja 3 momentti laissa 446/1995, 29 § laissa 960/1982, 55 §:n 1 momentti laissa 442/1984 sekä 56 a §:n 5 momentti ja 57 §:n 1 momentti laissa 821/2005, sekä

lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 821/2005, uusi 2 momentti, 26 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 821/2005, uusi 3 momentti, lakiin uusi 28 a § sekä 54 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 821/2005, uusi 7 kohta seuraavasti

3 §


Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. Tämä oikeus ei kuitenkaan rajoita teosten käyttämistä itsenäiseen uuteen parodiaan tai satiiriin.

4 §


Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen. Uuden teoksen tekemisessä tarvittavien teknisten välikopioiden tekeminen on sallittua riippumatta siitä, mitä 2 §:ssä säädetään oikeudesta valmistaa teoksesta kappaleita, kun kyse on toimista, jotka ovat erottamaton ja välttämätön osa uuden teoksen tekemiseksi tarvittavaa teknistä prosessia.


12 §


Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi. Yksityistä käyttöä on myös kappaleiden tallentaminen käyttäjän hallitsemiin, mutta ulkopuolisten ylläpitämiin verkkopalveluihin.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske käyttöesineen tai kuvanveistoksen kappaleen valmistamista eikä muun taideteoksen jäljentämistä taiteellisin menetelmin.


14 §


Luokkahuoneessa tai vastaavassa tilassa tapahtuva opetustoiminta ei ole teosten julkista käyttämistä. Muihin kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin tehtyjen teosten käyttäminen opetus- tai tutkimustarkoituksiin on sallittua riippumatta siitä, mitä lain 2 §:ssä säädetään.


26 §


Hyväksynnän ehtona ovat myös 1) että järjestöjen tulee sallia jäsenilleen näiden omien teosten rinnakkainen lisensointi avoimilla lisensseillä; 2) ettäjärjestöjentulee tarjota jäsenilleen keino kieltäytyä oikeudenkäynneistä yksittäisiä kansalaisia vastaan; sekä 3) että järjestöjen tulee tarjota asiakassopimus, jossa teoksen julkisesta esittämisestä maksettava korvaus kattaa teoksen tähän tarkoitukseen vaadittavan uudelleenmekanisoinnin.


28 a §

Jotta korvauksen kohtuullisuus voidaan 29 §:ssä tarkoitetulla tavalla määritellä, tekijöiden järjestöt ja teollisia käyttäjiä edustavat järjestöt tai yksittäiset teolliset käyttäjät vahvistavat keskenään yhteisen korvausstandardin. Yhteisessä korvausstandardissa on otettava huomioon säänneltävän alan ominaispiirteet, erityisesti käyttäjäkunnan rakenne ja koko. Työehtosopimuksella on yhteiseen korvausstandardiin nähden etusija.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen tulee olla edustavia ja itsenäisiä, ja niillä tulee olla tarvittavat valtuudet yhteisen korvausstandardin vahvistamiseksi.

Yhteinen korvausstandardi vahvistetaan tekijänoikeus- neuvostossa, mikäli osapuolet näin sopivat. Asia voidaan viedä 54 §:n mukaiseen välimiesmenettelyyn toisen osapuolen kirjallisesta vaatimuksesta, jos

  1. toinen osapuoli ei ole aloittanut neuvotteluja kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toinen osapuoli on vaatinut niiden aloittamista kirjallisesti, tai jos

  2. neuvottelut ovat edelleen tuloksettomia, kun on kulunut vuosi siitä, kun niiden aloittamista kirjallisesti vaadittiin, tai kun

  3. toinen osapuoli julistaa neuvottelut tuloksettomina lopullisesti päättyneiksi.


29 §

Kun tekijä siirtää käyttöoikeuksia tai teoksen käyttöluvan edelleen, on hänellä oikeus sopimuksella sovittuun korvaukseen. Jos korvauksen suuruutta ei ole määritelty, katsotaan sovitun kohtuullisesta korvauksesta. Jos sovittu korvaus ei ole kohtuullinen, voi tekijä vaatia sopimuskumppaniltaan sellaista sopimusehdon muutosta, jolla tekijälle taataan kohtuullinen korvaus. Mikäli sopimuskumppani ei suostu muutoksen toteuttamiseen, tekijällä on oikeus purkaa sopimus.

Yhteiseen korvausstandardiin (29 a §) perustuva korvaus on kohtuullinen. Korvaus on kohtuullinen myös, jos se vastaa sopimuksen tekohetkellä sitä, mitä voidaan pitää elinkeinotoiminnassa yleisenä suorituksena, ottaen huomioon myönnetyn käyttöoikeuden sisältö ja laajuus, erityisesti käytön kesto ja ajankohta sekä olosuhteet kokonaisuudessaan.

Milloin sopimus poikkeaa edellä 1 ja 2 momenteissa säädetystä tekijän vahingoksi, on tekijällä oikeus purkaa sopimus. Sama pätee myös, milloin määräykset on kierretty muunlaisella tosiasiallisella toiminnalla. Tekijä voi kuitenkin siirtää ei-yksinomaisen käyttöoikeuden korvauksetta. Tällä säädöksellä ei puututa tekijän oikeuteen määrätä teoksistaan avoimilla lisensseillä.

Tekijällä ei ole oikeutta 1 momentin 3 virkkeen mukaiseen korvaukseen, jos hänen teoksensa käytöstä maksettavasta korvauksesta on jo sovittu työehtosopimuksella.

Muilta osin tekijänoikeutta koskevan sopimuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/29) on säädetty.


54 §


7) 29 a §:n mukaisesta sopimuksen kohtuullisuutta koskevasta riidasta


55 §

Valtioneuvosto asettaa tekijänoikeusneuvoston, jonka tehtävänä on avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tämän lain soveltamisesta. Neuvostossa tulee olla edustettuna tasapuolisesti tekijät, teosten kaupalliset hyödyntäjät, sivistykselliset organisaatiot sekä kuluttajien edustajat. Neuvoston tulee käyttää päätöksiensä tukena alan parasta tieteellistä tutkimustietoa.


56 a §

Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta 11 §:n 5 momentin vastaisesti. Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä myöskään tämän lain vastaista toimintaa, joka tapahtuu ei-kaupallisessa opetus- tai tutkimustarkoituksessa.


57 §

Joka vastoin tätä lakia tai 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä käyttää teosta taikka tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleen, on velvollinen suorittamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Vastoin lakia tapahtuvasta teoksen kappaleen valmistamisesta yksityistä käyttöä varten on hyvitysvelvollisuus vain siinä tapauksessa, että kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että kopioitava aineisto on saatettu yleisön saataviin vastoin tätä lakia. Hyvitysvelvollisuus koskee ainoastaan henkilöä, joka on itse suorittanut teoskappaleen valmistamisen.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

2. Laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 49 luvun 1 §:n 4 momentti sellaisena kuin se on laissa 821/2005.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Lähimmät keräyspisteet


Näytä koko kartta
Keräyspisteet osoitteineen

Asiantuntijalausunnot

Ei vielä lausuntoja

Kommentit

Sebastian Förström Email_big
| 27.1.2013 17:07

Vaikka alussa olevassa tekstissä väitetään että yksitystä lataamista ei olla laillistamassa,eikö käytännössä 11 ja 12§ muuttaminen ehdotuksessa olevaan muotoon käytännössä laillistaisi kaiken yksityisen lataamisen sekä netistä että nettiin?
Tekijöiden kannalta tällainen ehdotus ei olisi kovin hyvä.

Juha-Pekka Ääpälä Email_big
| 25.1.2013 15:03

Voisiko joku teistä älyköistä selittää minulle, miksi maksan "teostomaksua" tyhjästä CD levystä, massamuistilaitteesta jne. niihin tulee minun omaa tekemää tekstiä, videota jne.. koska teosto maksaa minulle niistä korvaukset kun se veloittaa minua CD ja massamuistin ostosta, selityksellä että niihin tallenetaan kuitenkin tekijänoikeuden alaista tavaraa...ilman muuta tallennetaan..mutta tekijänoikeudet on minulla...missä minun korvaus??

Juha-Pekka Ääpälä Email_big
| 25.1.2013 14:59

Huvittavaa että täällä porukka joka puhuu vakavasta asiasta kompastuu trolliin joita Timppa Niemi jakaa täällä auliisti. Btw Timppa minulla on siirtolapuutarhamökki, se ostettiin säästöillä ja olen itse ihan tavallinen duunari, tehdastyöläinen, kuorma-autokuski jne.. muutamassa ammatissa. En perinyt mitään joten trollisi meni ainakin minun kohdalla ohi.

Tuomas Rannikko Email_big
| 25.1.2013 11:52

Tämä aihe mennee vähän kyseisen aloitteen vierestä, mutta tällä hetkellä tekijänoikeuden suojan kesto on mielestäni täysin käsittämätön.

Jos teoksen tuottajalle on myönnetty oikeus teoksensa levittämisen hallintaan, tämän myönnetyn oikeuden tulisi palvella myös yhteiskuntaa, joka ko. oikeuden tekijälle myöntää. Olettaen, että ideana on kannustaa teosten luomiseen, jotta ne myöhemmin tekijänoikeuden raukeamisen jälkeen tulevat yhteiseen käyttöön. Huomioitavaa on myös, että teokset olisivat siis yhteisessä käytössä jo julkistamishetkellä ilman tekijänoikeutta, joten tekijänoikeus ei ole mikään luonnonlaki, vaan myönnetty oikeus uusien teosten luomisen kannustamiseksi.

Kuinka tekijänoikeus kannustaa ketään luomaan uusia teoksia 70 vuotta kuoleman jälkeen? En ole tietoinen yhdestäkään teoksesta, jonka kukaan olisi tehnyt kuolemansa jälkeen. Teoksia on toki julkaistu kuoleman jälkeen, mutta tällöin osa tekijänoikeudesta kuulunee taholle joka on saattanut materiaalin levitykseen. (Edelleen tekijänoikeudella siis kannustettaisiin tuomaan teoksia yhteiseen käyttöön.)

Mielestäni nykyteknologian mahdollistama jakelun nopeus, helppous ja edullisuus antaisi perusteet lyhentää tekijänoikeuden suojaa, ei pidentää, kuten nykyinen käytäntö on.

Marko Husu Email_big
| 24.1.2013 20:37

:)
"Timppa Niemi" riuhtaisi aikamoisen melonin nenäänsä ja unohti miten asioiden toisiinsa vertaaminen tapahtuu...
Tässä aloitteessahan ei pyritä tekemään tällä hetkellä laittomasta latauksesta laillista, vaan lieventämään tapahtuma rikoksesta rikkeeksi.
Jos siis käyttäisin sinun omaa vertausta, niin se menisi jokseenkin näin:

Tällä hetkellä jos varastaisit yhden cd-levyn / kauppa, niin olet syyllistynyt rikokseen jonka pohjalta poliisilla on lupa hakea oikeudelta lupaa kotietsintään.

Timppa Niemi Email_big
| 24.1.2013 10:46

JUSILTUS: Siirtolapuutarhamökkien kasvimaat tästä eteenpäin yhteisomistuksessa!!

PERUSTELUT:
- vain kapitalistilla on varaa siirtolapuutarhamökkiin.
- kapitalistia saa riistää
- jos joku on niin tyhmä että menee viljelemään pääkaupunki seudun alueella, niin häntä rangaistakoon viljelysten menetyksellä.
- siirtolapuutarhamökkeilijät vievät tilaa kaava-alueelle suunniteltavilta kauppakeskuksilta ja kerrostaloilta.
- siirtolapuutarhaviljelijät loukkaavat työttömien ja tyhjäntoimittaijien AINEETONTA JA SUVEREENIA yksinvaltiutta loisimiseen sekä SIIPEILEMISEEN.

Terveisin nimimerkki

Vituttaa kun joillakin on varaa vuokrata siirtolapuutarhamökki (ovat varmasti saaneet varat perinnöksi)

Timppa Niemi Email_big
| 24.1.2013 09:59

Loistavaa!!!

Voitteko seuraavaksi tehdä aloitteen, että lievistä varkauksista eli näpistyksistä tehdään laillista seuraavin edellytyksin:

  • varastaa vain yhden cd-levyn / kauppa
  • varastaa vain yhden kirjan / kauppa
  • varastaa vain yhden polkupyörän / omakotitalon piha
  • varastaa vain yhden lompakon / päivä

Lisäksi pitäisi pitäisi perustuslakiin kirjata ehdottomasti kohta:
- Microsoftin sovellutusten laittomasta kopioinnista ei saa rangaista, jos yleiseen elämänkatsomukseen perustuen tekijä on urpo

Nyt kaikki yhdessä syömälakkoon hyvän asian puolesta.

Tervisin

nimimerkki: Spotify riistää köyhiä

P.S. Kirjailijan ja muusikon työstä ei tarvitse maksaa palkaa, koodaajista puhumattakaan, sillä sehän ei ole oikeaa työtä. Lisäksi tahdon huomatuttaa, että Johan Christian Julius ”Jean” Sibelius on arvoton huijari, jonka teoksia ei olisi koskaan pitänyt edes julkaista. (onneksi niissä on jo tekijänoikeudet menneet umpeen)

Harri Haapaniemi Email_big
| 15.1.2013 11:38

Missähän kulkee Moraalinen raja torrentlatauksien (mitä ei suomessa estojenvuoksi voi enää tehdä) ja Youtubeen latailun ja levy-yhtiöiden päättäjien aivojen välillä?torrentladailu ehdottomasti kielletty mutta youtubeenlatailu periaatteessa sallittu??? (where is the difference?) samanlailla biisi jakautuu miljoonille youtubessa kuin torrentpalveluissakin... ja myös youtuesta biisin pystyt lataamaan omalle koneelle kuunneltavaksi joko videonkera tai sitten pelkkänä mp3- tai 4muodossa jotka ovat helppo siirtää esim kännykkään soittareiksi :D Ja kaikkeista hauskinta on se että levy-yhtiöt ovat laittaneet joitakin biisejä "säppiin" eli youtubes et niitä voi kuunnella mutta kyseisen biisin voit kyllä ladata omalle koneelle youtubesta ja kuunnella sen sitten omalla soittimella.... ELI kysynkin missä se MORAALINEN RAJA kulkee???

F-3000 Mäkinen Email_big
| 14.1.2013 13:17

(a) Parodia- ja satiirioikeus
"Esimerkiksi jo yhden sanan vaihtaminen toiseen läpi tekstin voi täyttää tämän kriteerin, jos muutoksella saadaan aikaiseksi ratkaiseva teoksen viestin parodisointi."

Mielestäni tällainen käytäntö olisi aivan liian vapaa. Tarinassa yhden hahmon nimen muuttaminen sekä teoksen uudelleennimeäminen oikeuttaisi sen että saisin myydä käytännössä katsoen kopiota omana teoksenani - parodia se on huonokin parodia.

Lisäksi, tekstissä viitattuun "Chisugateen" liittyen suosittelisin myös sellaista osaa tähän lakialoitteeseen, tai erillistä lakialoitetta, jolla määriteltäisiin "maksa ja vaikene"-tyyppiset mafiaelkeet rikollisiksi.

Timo Ylikännö Email_big
| 13.12.2012 00:32

Jos mahdollista, laissa olisi hyvä yrittää selkeyttää kuluttajan oikeutta myydä teos eteenpäin. Varsinkin tietokoneohjelmien ja sähköisten sisällön (kirjat, elokuvat musiikki ja niin edelleeen) kohdalla jälleenmyyntioikeudelle voisi olla käyttöä.

En tiedä, kuuluuko tämä suoranaisesti tekijänoikeuslain piiriin, mutta joka tapauksessa pitäisi lain tasolla selventää avoimien wlan verkkojen kautta tehtävien tekijänoikeusloukkausten asemaa. Oikeudenhaltijan tulisi kyetä osoittamaan nimenomaan teon tekijä vaatiessaan vahingonkorvausta sen sijaan, että osoittaisi vaateensa verkonhaltijalle. Tämä lienee nykytilanne oikeuskäytännön perusteella, mutta mahdollisuuksien mukaan se voisi olla hyvä lisätä myös lakiin.

Peter Forsgård Email_big
| 11.12.2012 11:34

Miksi tekijän pitäisi antaa teoksensa vapaasti opetuskäyttöön? Tarkoitetaanko tuossa myös sen kopiontia? Miksi tekijä ei voi itse päättää siitä esim. CC-lisensillä. Vaikka tuntu tuon ehdotuksen olevan lähinnä suuryrityksiä vastaan, niin se kirpaisee myös pahasti yksittäistä tekijää. Muutenkin tuossa ehdotuksessa on varsin huonoja asioita yksittäisen tekijän kannalta. Lisätietona tähän, olen free-valokuvaaja.

Kuisma Lappalainen Email_big
| 6.12.2012 09:54

Herra puhemies, kannatan edustaja Kankaanperän ehdotusta.

Tero Kankaanperä Email_big
| 3.12.2012 09:36

Markkinoiden segmentointi aluekoodijärjestelmän tapaisilla drm-järjestelmillä yksinomaan voiton maksimoimiseksi tulisi samalla kieltää. Tämä tarkoittaisi tekijän ns. isyysoikeuden rajoittamista yksinomaan aatteelliseen tarkoitukseen. Olisin jopa valmis kannattamaan esitystä jolla luodaan jakelijoille sanktioitu velvoite tuoda tekijänoikeuden alainen tuote saataville globaalisti yhdenvertaisin ehdoin ellei lainsäädännöstä muuta johdu.

Kuisma Lappalainen Email_big
| 30.11.2012 14:30

Syytä olisi lisätä myös pykälä, jolla oikeudenomistaja menettää oikeutensa anoa oikeudelta korvausta sellaisesta vahingosta, joka aiheutuu tilanteessa, jossa oikeudenomistaja itse tekee varkaalle tilaisuuden. Käytän tässä esimerkkinä erästä sellaista elokuvaa, jonka näin ensi kertaa kuusi viikkoa ennen oman kotimaani ensi-iltaa vain koska satuin olemaan muusta syystä tuolloin ulkomailla - maassa, jossa se oli jo teattereissa. Tuo ulkomaa oli tarkemmin sanottuna Yhdysvallat, ja elokuva oli Wolfgang Petersenin ohjaama Meren Raivo. Ennen sen Suomen ensi-iltaa ehdin myös palata takaisin Yhdysvalloista Suomeen ja lukea Helsingin Sanomista, kuinka laiton kopio siitä on jo löytänyt Suomeen tiensä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa siis päättämällä että Suomen ensi-ilta on kuusi viikkoa Yhdysvaltoja myöhempi tekijänoikeudenomistaja loi varkaalle tilaisuuden, kun laiton kopio noiden kuuden viikon aikana ehti Suomeen. Mielestäni tällöin suurempi syyllinen on kuluttajien oikeutta saada ohjelma julkaisuaikansa jälkeen nähtäville itse valitsemassaan paikassa itse valitsemanaan ajankohtana loukannut virallinen maahantuoja, jonka tähän oikeuteen tekemä loukkaus on päätös siitä, että Suomen ensi-ilta oli kuusi viikkoa Yhdysvaltoja myöhempi, kuin laittoman kopion Suomeen tuonut, joka on toimenpiteellään pyrkinyt vähentämään laillisen maahantuojan törkeän päätöksen suomalaisille kuluttajille aiheuttamaa vahinkoa. Tällöin pitäisi mielestäni laittoman kopion maahantuojan vapautua vastuusta, koska laittoman kopion maahantuonti on aiheutunut laillisen maahantuojan törkeästä tuottamuksesta ja laiminlyönnistä. Olen tätä mieltä siitä huolimatta, vaikka en ole laittoman kopion maahantuonnin kanssa muutoin tekemisissä kuin siten, että olen lukenut kyseisen uutisen sanomalehdestä, ja itse käymällä kyseisen elokuvan aiemmin julkaisseessa maassa ja katsomalla sen laillisesti ulkomailla olen kyennyt myös toimimaan siten, että laittomaan kopioon ei tässä nimenomaisessa tapauksessa ole osaltani ollut tarpeen turvautua.

Seppo Zippo Email_big
| 29.11.2012 15:26

Tekijänoikeuslaki pitäisi uudistaa siten, että kaikki musiikki ja elokuvat jne ovat lähtökohtaisesti ilmaisia ladata GNU/Linux GPL-lisenssin tyyppisesti. Vain jos tekijä todella haluaa maksun, hän tekee tuotteestaan ei avoimen ja silloinkin tuote pitäisi saada omaan käyttöön imuroida ilmaiseksi kun kyse ei ole kaupallisen tuoton hakemisesta.

samppa hynninen Email_big
| 29.11.2012 12:45

Ihmiset jotka lataavat netistä musiikkia,elokuvia ja jne kaikkea hyödyllistä myös ovat niitä ihmisiä jotka käyttävät rahaa näihin tuotteisiin. Elokuvien hinta ei ole kovin korkealla mutta musiikki on toinen homma 20e levystä on melko naurettava hinta ja sehän on jo 120markkaa eipä tainut ennen euroon liittymistä musiikki maksanut niin paljon. Itse en musiikki osta enkä myöskään lataa kaikki kuunneltava tulee youtubesta, spotify ja muista ilmaisjaoista nettiradiosta esim.

Elokuvia lataan juuri keräilyn merkeissä en nää siinä mitään rikollista koska.
1. En jaa elokuvaa eteenpäin.
2. Ainoastaan omaan käyttöön
3. Käytän vuodessa jopa tuhansia € elokuviin
4. Elokuvia joita olen ladannut eivät ole tulleet tai ei vaan ole tehty dvd tai bluray käännöstä.
5. Ladatut elokuvat eivät edes jää koneelleni koska haluan tietää onko elokuva rahani arvoinen vaikka elokuvien hinta ei ole korkealla siitäkin huolimatta en halua ostaa sikaa säkissä nämä trailerit tai arvostelut on vaan fiilistelyä että elokuva on niin hieno että sun kannattaa ostaa se heti esim superbad, tai driver 2012 olivat leffoja joihin tuhlasin ihan turhaa rahani luotin niin paljon arvosteluihin ja traileriin, että oli pakko ostaa sinne meni 35e jolla olisin voinut ostaa vaikka sukkia.
7. Monet elokuvat eivät näe elokuva teattereiden päivänvaloa eli menevät suoraan vuokraamoihin tai myyntii eihän sellaisella tavalla kuluttajia saada edes ostamaan elokuvaa. Paljon hyviäkin elokuvia jää ostamatta se pointti onkin tärkeä.

Tulevana vuonna 2013 on ihan toinen homma paljon elokuvia on tulossa josta löytyy juttua www.darkhorizons.com sivulta ja odottelen innolla millon discshopissa lukee isolla VARAA. Totta helvetissä tulen tuhlaamaan elokuviin rahaa seuraavana vuonna vielä enemmän. Elokuvateatteritkin odottelee vielä sieltä tulee esim hobitit pakko mennä katsomaan ja paljon muitakin elokuvia johon rahani laitan mielelläni.

Asioista jostai syytäkin saada rangaistus on juuri JAKAMINEN eli jatketaan musiikin,elokuva tai jonkun hyötyohjelman jakamista en sitä sulata. Vielä vähemmän sulatan sellaista asiaa jossa haetaan rahallista hyötyä se on vielä enemmän väärin jos toisen ihmisen tekeleestä hyödytään vielä rahallisesti sellaiselle ihmiselle sais antaa roimat sakot ja korvaus maksut ihan periaatteesta.

Ari Heinonen Email_big
| 28.11.2012 16:31

Lex Karpela on rinnastettavissa markkinafasistiseen ahneuden ylipyhittämiseen.

Gestapo kotiovelle jos on lainaillut tavaroitaan tai asioinut kirpputorilla? Siitäkin kun voi aiheutua taloudellisia menetyksiä valmistajille.

Nykyinen tekijänoikeuslaki osoittaa todellakin fasistisuuksiin menevää suhteellisuudentajuttomuutta...

Tony Kunnari Email_big
| 28.11.2012 16:28

Kannatan tekijänoikeuslain muuttamista, mutta kannatan samalla koko oikeusjärjestelmän muuttamista. Mitä vanhemmaksi ihminen elää niin sitä kokeneempi tämä on ja tällöin tuomioiden tulisi ensisijaisesti perustua kunkin tekijän ikään. Tällöin meillä olisi yksilöllisen monipuolisuuden muottiin sopiva, sekä kestävä pohja, jotta alaikäisiin ja ikäihmisiin ei kohdistuisi liian suunnatonta, sekä tavatonta vaikutusta.

Tämän lisäksi rahallinen korvaus jätetään pois, jolloin hiljattain aiemmin julkaistujen uutisten tapauksia ei tulisi lainkaan. Jokainen tuomio tullaan korvaamaan aina ajallisesti, koska se on tärkeintä mitä kaikella hengittävällä olevaisella on.

1 ) Ensisijaisena korvauksen saavana kohteena on totta kai yksilöllinen taho, jota kohtaan rikos on tehty tai yritetty tehdä. Mikäli ensisijainen kohde kieltäytyy ottamasta korvausta vastaan siirtyy korvaus saatava paikalliselle tasolle.

2 ) Paikallisella tasolla mennään kunnan piirissä etsimään taho, joka ottaa korvauksen vastaan. Mikäli paikallinen taso kieltäytyy ottamasta korvausta vastaan siirtyy korvaus saatava alueelliselle tasolle.

3 ) Alueellisella tasolla mennään läänien piirissä etsimään taho, joka ottaa korvauksen vastaan. Mikäli alueellinen taso kieltäytyy siirtyy korvaus saatava valtiolliselle tasolle.

4 ) Valtiollisella tasolla mennään koko maan piirissä etsimään taho, joka ottaa korvauksen vastaan. Viimeistään tällä tasolla löydetään sopiva taho jolle kyseinen tekijä korvaa aiheuttamansa vahingot.

Tässä muutama esimerkki miten voidaan toimia. Lisätietoa löytyy facebook sivulta alla olevan linkin takaa:
https://www.facebook.com/hcsystem.project

Ilari Oras Email_big
| 28.11.2012 11:57

Kenen tekijänoikeus ostettavissa tekijän sivuilta vapaavalintaiseen hintaan: http://ripremix.com/getdownloads/
Herätti ajatuksia jo silloin.

(En tiedä, onko tekijän lisäämä vai ei, mutta vimeon video 8040182 kannattaa kurkata myös)

Kuisma Lappalainen Email_big
| 28.11.2012 10:25

Paatero on oikeassa. Pitäisi olla menettely, jolla voisi maksaa ottamansa alunperin laittoman kopion lailliseksi. Saman menettelyn pitäisi koskea myös tilanteita, joissa oikeudenomistaja myötävaikuttaa itse oikeutensa loukkaamiseen esimerkiksi määräämällä maan A julkaisupäivän myöhemmäs kuin maan B. Jos tällöin maan A kansalainen haluaa teoksen käyttöönsä ennen oman maansa julkaisupäivää mutta maan B julkaisupäivän jälkeen, pitäisi katsoa oikeudenomistajan itse myötävaikuttaneen oikeutensa loukkaukseen määräämällä maan A julkaisupäivä myöhemmäs kuin maan B. Panisi myös mediateollisuuden ajattelemaan onko tämmöinen porrastus ylipäätään järkevää...

John Abbott Email_big
| 28.11.2012 08:23

Tässä ei mennä tarpeeksi pitkälle. "ja usein huolimattomuudesta tai ymmärtämättömyydestä" on turha.

"The means used here are not the only injustice. The goal, stopping people from sharing, is the root of the injustice." - Richard Stallman

Vesa Paatero Email_big
| 27.11.2012 22:08

Lakiin olisi hyvä määritellä menettely, jolla ottamansa kopion voisi aina maksaa lailliseksi. Sehän on yleinen tilanne: Kaverillasi on jokin hyvä peli tms, jonka mielelläsi kopioit käyttöösi, mutta tuntuu hankalalta ja turhauttavalta lähteä etsimään sitä kaupoista -- usein tuollaisissa tapauksissa tuotteesta on jo mennyt valmistuserä loppuun. Siitä jos voisi maksaa kopion lailliseksi tuotteen kannessa olevan tarkan URLin takaa löytyvien tietojen perusteella nettipankissa, se tehostaisi tuotteen laillista hyödyntämistä kivasti.

Tero Tilus Email_big
| 27.11.2012 21:16

Yksityinen kappaleenvalmistus pitäisi voida ostaa palveluna.

Haluan ostaa pilvipalveluna TV-kanavien ajansiirron (eli lakiin tarvittaisiin ns. TV-kaista-pykälä)

Haluan myös levyjä innokkaasti ja omatoimisesti kuuntelevien tenavien hierovan hiekkaa alkuperäisen Orffien levyn sijaan käyttöä varten otettuun kopioon, jonka syntymisen ajan joku muu kuin minä on pyöritellyt peukaloitaan koneen ääressä.

Christian Gonzalez Torres Email_big
| 27.11.2012 17:30

Eikö olisi tärkeämpää jahdata suuria jakajia, ei yksittäisiä kansalaisia.
Monet ovat vähävaraisia joille monen tuhannen euron sakot pilaavat koko loppu elämän. Vähemmän "sakkoja" tulee mm väkivallan teosta.
Jotain tolkkua tähänkin hommaan.

Kuisma Lappalainen Email_big
| 26.11.2012 13:00

Piratismin ongelmana on vääriin taskuihin päätyvä raha. Sama ongelma on myös tekijänoikeusmafiassa. Aiheestakin Yleisradio Oy:n TV-1:ssä jokunen vuosi sitten esitettiin ohjelma nimeltä "Ykkösdokumentti - kenen tekijänoikeus?", alkuperäinen nimi "Rip - a remix manifesto". Kun yksityisen henkilön tekemän sävellyksen tekijänoikeutta valvoo iso mediayhtiö, se vetää välistä. Tuossa televisio-ohjelmassa mainittiin härskinä esimerkkinä kalifornialaisbändi Negativlandin kappale "I Still Haven't Found What I'm Looking For", joka pohjautuu irkkubändi U2:n samannimiseen kappaleeseen. U2:n levy-yhtiö Island Records ja musiikkikustantaja Warner Chappell haastivat sekä Negativlandin että sen silloisen levy-yhtiön SST:n Keski-Kalifornian piirikunnanoikeuteen vastaamaan tästä teostaan kysymättä U2:lta lupaa haastamiseen. Ymmärtämättä, että teoksen tekijänoikeus on alunperin U2:n eikä Islandin tai Warner Chappellin. Negativland ja SST joutuivat takaisinvetämään kyseisen levyn ja toimittamaan kaikki sen kopiot Islandin New Yorkin toimistoon tuhottaviksi. Negativland arvioi, että senhetkisillä myyntiluvuilla Islandin vaatimien vahingonkorvausten kattaminen saataisiin valmiiksi vasta vuonna 2257. Että tällaista tekijänoikeusmafia tekee suuressa maailmassa. Sietääkin kysyä kenen tekijänoikeus, kun kyse todellisuudessa on siitä, että jakeluyhtiö vetää välistä.

Juha Marila Email_big
| 24.11.2012 12:23

Sovelletaan GNU GPL -tyyppistä lisenssiä tekijänoikeuslaissa; jaella saa mutta tuotot pitää tilittää ja vapaa jakelu sallia edelleen

Juha Jantunen Email_big
| 22.11.2012 14:23

Mietin kumpi tulee painavampana mieleen nykylaista ja sen tulkinnasta, Orwell vai Kafka ...

Jari Kröger Email_big
| 22.11.2012 12:37

Maailma on muuttunut tuosta jo paljon ja olihan tuo järjetön ylilyönti jo vuonna 2006. Nykyiselläänkin Spotifyn ja Netflixin kaltaiset palvelut täyttävät kohtuullisesti kuluttajien tarvitseman helpon tavan katsoa, kuunnella / ostaa musiikkia ja videoita.
Tottakai artistit ansaitsevat palkkion työstään, enkä missään nimessä hyväksy piratismia, mutta minusta paras ratkaisu olisi kehittää edellämainitun kaltaisia palveluita, eikä lähteä kieltolinjalle. Hyvin ja kohtuu hinnalla tarjottavat palvelut ehkäisevät piratismia minusta paljon tehokkaammin kuin nykyinen naurettavuus. Hienoa, että kissa on taas pöydällä.

Risto Mutanen Email_big
| 21.11.2012 16:55

Vahingonkorvaukset tulisi suhteuttaa karsittyyn vahinkoon. Lisaksi yksityishenkilon suorittama voittoa tavoittelematon jakelu tulisi sallia. Kaupallinen jakelu sen sijaan tulee kriminalisoida.